Musiikkia päädytään tekemään työnä lähes aina intohimosta taiteeseen, ei dollarinkuvat silmissä. Onhan teinipoika jos toinenkin saattanut liittyä bändiin tehdäkseen vaikutuksen tyttöihin, mutta jos musiikin tekemisen lähtökohtana on vain ulkoinen motivaatio, ei soittaminen välttämättä jatku kovin pitkään. Monet rahoittavatkin musiikkiprojektejaan muulla toimeentulolla, eivätkä pyrikään viemään niitä harrastuksia pidemmälle. Kovalla työllä sinnikkäämmät onnistuvat muovaamaan musiikin tekemisestä itselleen ammatin. Mutta tiedämme kuitenkin myös, että muusikkona on mahdollista päätyä kovatuloiseksikin, suorastaan rikkaaksi. Mutta kuinka yleistä on olla hyvätuloinen taiteilija, ja ketkä Suomessa ovat tahkoneet eniten rahallista hyötyä musiikkiurallaan? Yleisradio selvitti tätä jonkin aikaa sitten artikkelissaan, jossa käsiteltiin yli 100 000 euroa vuodessa tienaavia taiteilijoita. Mutta kuinka realistista musiikin tekemisellä rikastuminen ylipäätään on? Tässä kirjoituksessa tutustumme lähemmin Suomen kovatuloisimpiin muusikoihin ja selvitämme, löytyykö heiltä joku yhdistävä tekijä.
Millaiset muusikot rikastuivat viime vuonna?
Yleisradio uutisoi suomalaisten artistien vuoden 2015 huipputuloista artikkelissaan nämä taiteilijat tienasivat yli sata tonnia. Jutusta ilmenee joitakin kaavoja siitä, millaiset musiikkia työkseen tekevät Suomen veronmaksajat todennäköisemmin päätyvät ansaitsemaan hyvin. Listasta erottuvat kovatuloisina klassisen musiikin edustajina kapellimestarit ja orkesterinjohtajat: esimerkiksi Leif Segerstam, Turun filharmonisen orkesterin johtaja, tienasi yli 425 000 euroa vuonna 2015. Helsingin kaupunginorkesteria vuonna 2015 johtanut John Storgårds puolestaan tienasi 318 000 euroa. Kapellimestarin uralle pyrkiminen voi siis johtaa mukavaan kuukausipalkkaan, mutta tämä ei ole ehkä realistinen uravalinta kovin monelle. Populäärimusiikin tulokuningas oli vuonna 2015 Vesa-Matti Loiri, hän tienasi peräti 425 000 euroa. Muihin kevyen musiikin raskastuloisiin ylsivät vuonna 2015 esimerkiksi Jari Sillanpää (288 000 euroa), Jenni Vartiainen (223 000 euroa) ja Paula Koivuniemi (214 000 euroa). Parhaiten tienannut räp-artisti oli Cheek eli Jare Tiihonen 197 000 euron tuloilla ja rock-muusikoista Nightwish-yhtyeen Tuomas Holopainen 178 000 eurolla. Mutta ovatko nämä esimerkit tae siitä, että musiikilla voi rikastua? Asia ei ehkä ole niin yksinkertainen.
Onko musiikilla rikastuminen mahdollista?
Joidenkin suomalaisten taiteilijoiden päätyminen hyvin tienaavista tehtyihin listauksiin ei vielä takaa sitä, että musikaalisen henkilön bändiharrastuksesta tulee automaattisesti ammatti, varsinkaan rahakas sellainen. Esimerkiksi Ylen listauksessa ei ole eritelty, ketkä artistien palkat ovat maksaneet. Ovatko rahat tulleet levymyynnistä, keikoista, vai mahdollisesti ihan musiikkiin liittymättömistä hommista, joita esiintyjille on tarjottu jo olemassa olevan maineen ansiosta? Esimerkiksi jo mainitut Paula Koivuniemi ja Jenni Vartiainen ovat saaneet osan tuloistaan Vain elämää -ohjelmassa esiintymisestä. Vesa-Matti Loiri puolestaan tekee myös näyttelijän töitä. Lisäksi listalle on päätynyt vain muutama someaikakaudella kansansuosikiksi noussut artisti. Poikkeuksena toimi hiphop-artisti Paperi T eli Henri Pulkkinen, jonka tulot oli listattu 98 000 euroon. Musiikilla saattaa siis päätyä kovatuloiseksi. Tosin uraansa juuri nyt aloittelevalta muusikoilta se ei käy yhtä helposti aikakautena, jona levyistä ei olla enää valmiita maksamaan kuin ennen. Musiikintekijältä vaaditaan sinnikkyyttä ja onnea – mieluiten molempia. Lainalaskuri ja Korkolaskuri kannattaa pitää siis käytössä, jos olet sijoittanut alkupääomaa musiikkiuran edistämiseen.
ysetc9