Musiikin myynti digiaikakaudella

Digitalisaatio on muuttanut maailmaa, yhteiskuntaa ja elämää hyvin monella tavalla. Digitalisaatiolla tarkoitetaan erilaisten sähköisten palvelujen ja toimintojen ulottumista tavalliseen arkielämään. Digitalisaatiolla viitataan siihen, että digitaaliset toiminnot eivät ole enää vain ammattilaisten tai tutkijoiden hallussa, vaan lähes kellä tahansa on pääsy erilaisiin digitaalisiin toimintoihin. Lisäksi yhä useimmat elämänalueet on tavalla tai toisella digitalisoitu. Riippuen näkökulmasta tämä on joko hyvä tai huono asia. Varmaa on se, että maailma on digitalisoitunut ja siitä on tullut niin sanottu uusi normaali. Myös musiikki, sen jakaminen ja myyminen on digitalisoitunut. On syntynyt erilaisia digitaalisia alustoja, joissa kuka tahansa voi julkaista ja myydä musiikkia. Aiemmin musiikin julkaisu oli käytännössä vain muutamien isojen yritysten varassa. Nyt kuka tahansa voi julkaista musiikillisia tuotoksiaan helposti verkossa ilman suuria investointeja tai suhteista musiikkipiireihin.

Mies tehtaili 300 kappaletta

Yksi kiistaton johtotähti musiikin digitaalisessa julkaisemissa on Spotify, jolla on valtava määrä käyttäjiä ympäri maailmaa. Kuka tahansa voi julkaista Spotifyssä musikkia hyödyntämällä muiden digiyritysten palveluja. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen CD Baby -yrityksen kautta voi julkaista albuminsa suoratoistopalveluissa muutaman kymmenen euron kertakorvauksella ilman sopimusta levy-yhtiöiden kanssa. Uudet liiketoimintamallit ja -logiikat synnyttävät aina lisää yrittäjiä ja bisnesideioita. Yksi mielenkiintoinen bisnestarina syntyi Suomessa, kun mies Helsingistä päätti ansaita Spotifyssä omaperäisellä liikeideallaan. Koska Spotifyssa raha liikkuu yksittäisen kappaleen soittokertojen perusteella, 35-vuotias helsinkiläismies tehtaili 300 kappaletta ja julkaisi ne Spotifyssa. Kaikki kappaleet olivat tosiasiassa versiota samasta kappaleesta ja niiden lyriikat olivat hyvin yksinkertaisia: ”Tatjana, you’re awesome, you are great”. Kaikki kappaleet oli nimetty naisten nimillä, koska helsinkiläismies uskoi käyttäjien etsivän omilla nimillään kappalaita ja näin löytävän hänen musiikkinsa vahingossa. Yritys tehdä rahaa Spotifyllä kuitenkin epäonnistui. Kompastuskivi oli Spotifyn hakutoiminto, joka nostaa suosituimmat kappaleet hakutulosten kärkeen. Nimettömänä pysyvä helsinkiläismies aikoo kuitenkin jatkaa biisitehtailuaan myös jatkossa.

Mitä tapahtuu musiikin laadulle?

Viime aikoina on esitetty paljon huolestuneita puheenvuoroja musiikin laadun ja tason laskusta. Moni on sitä mieltä, että maailman paras musiikki tehtiin edesmenneillä vuosikymmenillä, ja nyt musiikintuotantoa hallitsevat kaupalliset intressit. Ajatellaan, että vallalla on toimintalogiikka, joka mahdollistaa vain hyvin keskinkertaisen taustamusiikkityyppisten kappaleiden tuotannon. Musiikki, joka ei ärsytä ketään saa eniten toistokertoja, mikä johtaa siihen, että erilaiset genret katoavat ja kaikki musiikki on samanlaista. Riippumatta siitä, onko analyysi oikea, on totta, että uudet julkaisualustat kannustavat tuottamaan musiikkia massoille, ei erilaisille pienemmille yleisöille. Toisaalta voisi ajatella, että digialustat nimenomaan mahdollistavat vaihtoehtomusiikin esittämisen. Aiemmin levy-yhtiöt toimivat portinvartijoina, mutta nyt tilanne on toinen. Haaste on tietysti se, kuinka saa huomiota ja tunnettuutta musiikilleen. Vaikka musiikkia voi helposti tuottaa ja julkaista, sillä on edelleen vaikea tehdä rahaa ilman vahvaa markkinointikoneistoa ja suhteita, jotka ovat yhä levy-yhtiöiden hallussa.

2017-10-09